Kenttäradan rakentaminen

Toisen maailmansodan aikana Saksan Lapin armeija vastasi Hyrynsalmelta Kuusamoon rakennetun kenttäradan rakentamisesta. Ratayhteys oli tarpeellinen Kiestingin suunnan rintaman huoltokuljetuksia varten. Rakennustyössä käytettiin saksalaisia pioneereja sekä puolalaisia työvelvollisia, neuvostoliittolaisia ja muita sotavankeja. Radan rakentaminen oli hidasta ja vaikeaa, johtuen työvoimapulasta ja vaikeista maasto-olosuhteista.

Kenttäradan rakentamisen tarve

Tarve rakentaa kenttärata Hyrynsalmelta Kuusamoon syntyi jatkosodan aikana, kun saksalaisten ja suomalaisten Kiestingin suunnan joukkojen hankalaan huoltotilanteeseen piti löytää ratkaisu. Kuusamo oli Kiestingin suunnalla taistelevien joukkojen tärkein huoltokeskus. Rautatietä ei ollut ja matkaa Kuusamoon lähimmältä rautatieasemalta Hyrynsalmelta oli 200 kilometriä.

Katso isompi kartta
Kuvassa kenttäradan liikennepaikat Hyrynsalmelta Kuusamon Vanttajalle.
Sopimusten tekeminen

Suomen rautatiehallitus ja Saksan Lapin armeija (AOK Lappland) allekirjoittivat kenttäradan rakentamisesta sopimuksen 3.9.1942. Sopimuksessa määriteltiin kenttäradan rakentaminen Hyrynsalmelta Kuusamoon. Lisäksi Kenttäradan jatkamisesta Kuusamosta Kiestinkiin allekirjoitettiin sopimus 21.3.1943. Suunnitelman mukaan Hyrynsalmi–Kuusamo– Kiestinki kenttärata muutetaan normaaliksi junaradaksi suomalaisten määritelmien mukaan Itä-Karjalan Suomeen liittämisen jälkeen. Kenttäradan rakentamisvastuu tuli Saksan Lapin armeijalle. Saksalaisille myönnettiin suhteellisen suuret valtuudet rakentamisen läpiviemiseksi, mutta rakentamisen piti kuitenkin tapahtua Suomen voimassa olevien lakien puitteissa.

Kenttäradan kiskotusta Sänkikankaalla, kesällä 1945. Taustalla räjäytetty Vanttajajoen kenttäratasilta. Kuva: Aukusti Tuhka / Museovirasto
Työvelvollisia ja vankeja

Radan rakentamiseen osoitettiin saksalainen pioneerirykmentti, johon kuului rakentajapataljoonia ja erillisiä pioneerikomppanioita, sekä Organisation Todt rakentajajoukot. OT-joukot olivat pääasiassa puolalaisia työvelvollisia ja neuvostoliittolaisia sotavankeja, joista osa oli Pohjois-Suomen rintamalla vangittuja, osa muualla itärintamalla vangittuja ja Suomeen kuljetettuja vankeja. Työvelvollisissa oli puolalaisten lisäksi ranskalaisia, belgialaisia ja tsekkejä. Huhtikuussa 1943 kenttäradan ratatyömaalla työskenteli kaikkiaan 5.702 henkilöä. Erään laskelman mukaan yhtä aikaa työssä oli parhaimmillaan 3.953 henkilöä. Kuusamossa rataa rakensi saksalaisen 6. pioneerirykmentin 191. vahvennettu vankityöpataljoona ja välillä Isokumpu-Kuusamo työvelvollisista ja vangeista muodostettu OT-Einsatz Finnland. Kenttäradan rakentamisen valmistelut aloitettiin jo toukokuussa 1942 ja itse rakentaminen 1.7.1942, jo ennen kuin rakentamisesta oli Valtioneuvoston päätöstä. Ratatöistä ei paikallista siviiliväestöä informoitu, joten rakentajajoukkojen ilmaantuminen alueelle tuli suurena yllätyksenä.

Sotavangit. Kuva: Tapio Heiskasen yksityiskokoelma
Hitaat kilometrit

Syyskuussa 1942 radanrakennustyöt aloitettiin Sänkikankaalta etelään. Kenttäratamateriaalia kuljetettiin rautateitse Kemijärven Joutsijärvelle ja sieltä edelleen kuorma-autoilla Kuusamoon. Kuljetusongelmia riitti ja Kuusamossa ilmeisesti raivattiin lähinnä ratalinjaa ja rakennettiin ratapenkkaa. Saksalaisten laskelmien mukaan valmista kenttärataa olisi pitänyt valmistua vähintään neljä kilometriä päivässä. Laskelmat pettivät pahemman kerran. Keskimääräinen radan valmistumisnopeus oli vain noin 300 metriä päivässä, eli alle 8 prosenttia suunnitellusta. Valmiiksi kiskotettua kenttärataa valmistui esimerkiksi 29 kilometrin välillä Hyrynsalmi-Vääkiö 470 metriä päivässä ja Taivalkoskelta Kuusamoon jo huomattavasti hitaammin; Korvua- Sänkikangas välin 87 kilometriä rakennettiin 280 metrin päivävauhdilla. Kenttäradan viimeiset seitsemän kilometriä Sänkikankaalta Vanttajalle valmistuivat 60 metrin päivävauhdilla. Rakennustöitä viivästyttivät työvoimapula, ilmasto ja paikoin erittäin vaikeat maasto-olosuhteet. Suot aiheuttivat suurimmat ongelmat. Vankan ratapenkereen rakentaminen suolle vaati paljon aikaa ja vaivaa. Kaiken lisäksi, vuoden 1943 keväällä kelirikkoaikana, ratapengertä upposi soihin useiden kilometrien matkalta. Kenttäradalla liikennöitiin diesel- ja höyryvetureilla, joita oli eri lähteistä riippuen 37–58 kappaletta. Kuljetuskapasiteettia laskettiin olevan noin 400 tonnia vuorokaudessa. Käytännössä tavaraa kuljetettiin keskimäärin 129 tonnia vuorokaudessa.

Katso kartta
Kuva: Bundesarchiv BA-Mi, E. Heinzelmann
Pilkkukuume

Yksi töiden edistymistä hidastanut tekijä vuoden 1942 lopulla oli Organisation Todt:in leireissä riehunut pilkkukuume. Nälän heikentämät, huonoissa hygieniaoloissa pidetyt vangit olivat otollista maaperää kaikille taudeille. Pilkkukuumeen vuoksi kaikki Suomessa sijainneet Organisation Todt leirialueet oli eristetty taudin leviämisen estämiseksi. Pilkkukuumeen aiheuttama vajaus rakentajajoukoissa vaikutti osaltaan myös radan rakentamisnopeuteen.

Tavara-aseman (Kuusamo G) ja OT-Kuusamo huoltokeskuksen jäännöksiä kesällä 1945. Kuva: Aukusti Tuhka / Museovirasto
Kuusamon viimeiset kilometrit

Kenttäradan viimeiset 7,4 kilometriä rakennettiin Kuusamossa vuonna 1944 Sänkikankaalta Lahtelaan. Kuusamossa rataa rakensi saksalainen 6. pioneerirykmentti, johon kuului rakentajapataljoonia ja pioneerikomppanioita, sekä vahvennettu vankityöpataljoona ja työvelvollisista ja vangeista muodostettu OT-Einsatz Finnland.

Kuva paikasta, mihin rakentaminen päättyi vuonna 1944. Kuva: Tapio Heiskanen