Viimeiset 7,4 kilometriä

Rautatiehallinnon insinöörikapteeni Castren oli jo vuonna 1942 kaavaillut, että Hyrynsalmelta Taivalkosken kautta Kuusamoon tulevan kenttäradan tulee kulkea Kuusamojärven ja Vanttajajärven välistä kannasta pitkin kohti itää, aina Kiestinkiin asti. Kuusamoon sijoitettava risteysaseman tuli olla muutettavissa 1,4 km pitkäksi ja sieltä oli tarkoitus suunnata liikenne Kuusamon kirkonkylään ja Kiestinkiin, sekä myöhemmin Kurkijärven etelärannalta kohti Oulua. Kuusamoon rakennettiin vuosina 1942–1944 useita kenttäradan liikennepaikkoja. Kenttäradan rautatieasemia oli neljä, joista Sänkikankaalla kaksi ja Vanttajan alueella kaksi. Sänkikankaalla sijaitsi matkustaja-asema (Kuusamo B), tavara asema (Kuusamo G) sekä suuri huoltokeskus vankileireineen. Vanttajassa oli rehuasema (Kuusamo F) ja ilmavoimien asema (Kuusamo L).

Kuusamon matkustaja-asema (Betriebsbahnhof), eli Kuusamo B, sijaitsi Kenttäradan kilometrillä 170.6, Sänkikankaan ja Kenttälampien välisellä alueella. Matkustaja-aseman tuli olla eräänlainen risteysasema, josta liikennettä ohjattaisiin niin Kuusamon kuin Kiestingin suuntaankin. Kenttäradan kiskotus valmistui Sänkikankaan matkustaja-asemalle 3.12.1943 ja ensimmäinen juna ajoi Taivalkosken Isokummusta Sänkikankaalle 5.1.1944. Kenttärata vihittiin käyttöön 13.1.1944, jolloin juhlatilaisuuteen osallistui myös Saksan Lapin armeijan komentaja, kenraalieversti Eduard Dietl. Virallisesti henkilöliikenne aloitettiin vasta 17.5.1944, jolloin lomalaisjunat alkoivat kuljettaa suomalaisia ja saksalaisia sotilaita. Tavallisesti radalla kulki vuorokauden aikana yksi lomalaisia kuljettanut juna. Kuusamon matkustaja-aseman 268 metriä pitkällä liikennepaikalla oli kymmenen vaihdetta. Liikennepaikalla työskenteli kesäkuussa 1944 kaikkiaan 100 asemamiestä. Matkustaja- aseman ratapihalla oli pääraiteen lisäksi neljä sivuraidetta ja sen läheisyyteen oli rakennettu asemarakennus, kolme veturihallia, veturikorjaamo, sirpalesuojia, ammusvarasto, vartiosto sekä varasto- ja majoitus korsuja. Ratapihan yhteydessä oli lisäksi kaksi suomalaisen Polar oy:n parakkia sekä puutavaravarasto. Polarin parakit sijaitsivat ratapihan länsipäässä, molemmin puolin ratapihaa. Puutavaravarasto puolestaan sijaitsi Kenttälammen rannalla, asemarakennuksen ja Polarin parakin välissä.

Kenttäradan Vanttajajoen silta sijaitsi Sänkikankaalla, tavara-aseman (Kuusamo G) koillispuolella. Liikennepaikan pituus oli kaikkiaan 263 metriä, josta neljä metriä leveän sillan pituus oli 64 metriä. Rautatiesillan kiskopari oli noin viiden metrin korkeudella, Vanttajajoen veden pinnasta. Silta on ns. lautapalkkisilta, jonka mallin suunnitteli saksalainen professori A. Stoy 1930-luvulla.

Tavara-asema (Güterbahnhof), eli Kuusamo G sijaitsi Kenttäradan kilometrillä 171.2, matkustaja-aseman (Kuusamo B) itäpuolella. Välittömästi tavara-aseman koillispuolella oli puolestaan Vanttajajoen ylittävä kenttäratasilta. Tavara-aseman 269 metriä pitkällä liikennepaikalla oli kuusi vaihdetta ja siellä työskenteli kuusi asemamiestä.

Tavara- asemaa ja Vanttajajoen siltaa olivat rakentamassa keväällä 1944 seuraavat joukot:

• Rakentajapioneeripataljoona 62:n 1. komppania (1./Bau.Pi.Batl.62)
• Sotavankipataljoona 191:n, 2. komppania (2./Verst.Kgf.Arb.Batl.191)
• Viestiryhmä (Kdo.II.Zug 5./Armee Nachr.Rgt.550)
• Korjaamokomppania 20 (Kdo.Feldbahn.Werkstat.Kompp.20)
• OT-Kuusamo
• Polar Oy

Tavara-asemalla työskenteli työvelvollisten lisäksi myös suomalaisia. Suomalaisten työnjohtajana toimi Aaro Kallioniemi ja eräs kuusamolainen naishenkilö kävi päivittäin laittamassa ruokaa. Asemalla työskenteli myös oululaisia koululaisia lomittamassa varsinaisia työntekijöitä. Majoittuminen tapahtui asemarakennusta vastapäätä olevassa parakissa. Työntekijät saivat peseytyä asemarakennuksen pienessä saunassa. Asemalla mm. purettiin Polar- ja Tundraparakkien osia junavaunuista kuorma-autoihin, jotka kuljetettiin edelleen leirialueille Kuusamossa ja Kiestingissä. Saksalaiset ostivat suomalaisilta näitä parakkeja miehistön majoitustiloiksi.

Kenttäradan rehuasema eli Kuusamo F (Futterbahnhof) sijaitsi kilometrillä 176.8 Vanttajan kannaksella, Lahtelan alueen Salpalinjan asemien länsipuolella. Rehuasemaa kutsuttiin myös toiselta nimeltä, Vanttaja I. Rehuaseman tärkein tehtävä oli vastaanottaa hevosten ja muulien ruoaksi tarkoitettua korsirehua, jota kuljetettiin Saksasta Ouluun ja sieltä rautateitse Hyrynsalmelle, mistä edelleen kenttärataa myöten Kuusamoon. Liikennepaikka oli 265 metriä pitkä ja sinne oli sijoitettu viisi vaihdetta. Ratapihalla oli pääkiskoparin lisäksi kaksi sivuraidetta. Sivuraiteiden yhteispituus oli 1.285 metriä. Aseman yhteydessä oli myös asemarakennus, erilaisia varastorakennuksia mm. korsirehuvarastot, puutavaravarastot ja viinivarasto. Keskimmäisen raiteen vieressä oli puulaituri. Rehuaseman kiskotus valmistui 29.4.1944 ja ”sorastus” elokuun lopulla. 19.7.1944 alkaen Vanttajaan päästin jo junalla. Rehuasemalla työskenteli kesällä 1944 yhdeksän asemamiestä. Rehuaseman itäpäässä sijaitsee suomalaisten vuosien 1940–1941 aikana rakentamia Salpalinjan Vanttajan linnoitusalueen puolustusasemia.

Kenttäradan ilmavoimienasema eli Kuusamo L (Luftwaffenbahnhof), sijaitsi kilometrillä 178.0 Vanttajan alueella Lämsänkyläntien ja Hiltusentien risteyksen itäpuolella. Asemasta käytettiin myös nimeä Vanttaja II. Aseman länsipuolella sijaitsi OT-Lahtela, joka oli tarkoitettu lähinnä kenttärataa rakentavien puolalaisten työvelvollisten majoittumista varten. Ilmavoimien aseman liikennepaikan pituus oli 268 metriä ja vaihteita oli 12 kappaletta. Asemalla työskenteli kesällä 1944 kaikkiaan 15 asemamiestä. Aseman ratapihalla sijaitsi kaksi asemarakennusta, betonivarasto ja muutamia varastorakennuksia. Ilmavoimien aseman sivuraiteen (ammusraiteen) varressa sijaitsi viisi ammusvarastoa, kooltaan noin 20 x 20 metriä. Varastot oli kaivettu suojaan, osin soraharjun sisään. Näissä varastoissa säilytettiin ilmatorjuntatykkien ammuksia sekä lentokoneiden lentopommeja ja konetykkien ammuksia. Ampumatarvikkeita kuljetettiin varastoilta kuorma-autoilla edelleen Kiestingin suunnalle, sekä Pontsalenjoen lentotukikohtaan. Ratapihan kiskotus valmistui 29.4.1944 ja ns. sorastus oli valmis 1.5.1944. Saksalaiset rakensivat liikennepaikan valmiiksi ja lopettivat ratatyöt pian tämän jälkeen. Kilometriltä 170.6 kilometrille 178.0